Bataatti-porkkanasosekeitto.

Minun blogiaktiivisuuteni on ollu hieman nukuksissa viime aikoina. Koitetaan taas skarpata ja ajattelin aloittaa sen kirjoittamalla reseptin, millä tein aivan ÄLYTTÖMÄN HYVÄÄ sosekeittoa. Määrät on eläväisiä, koska teen yleensä mutulla, enkä paljon punnaile.

BATAATTI-PORKKANASOSEKEITTO

4 pienehköä tai 3 keskikokoista porkkanaa

250g-300g bataattia

2 pientä salottisipuli

1 valkosipulinkynsi

puolikas kasvisliemikuutio

n. 8dl vettä

ripaus suolaa

ripaus pippuria

hiukan oreganoa ja

kuivattua basilikaa

pieni nokare voita

n. 1 desi kuohukermaa

Kuori ja pilko bataatti, porkkanat, sipulit ja valkosipulit kattilaan. Kaada sekaan vesi ja lisää mausteet. Anna kiehua kunnes on "vähä liian pehmeitä", siirrä pois liedeltä.

Muussaa keitosta sauvasekottimella hiukan ja lisää sekaan voinokare ja kerma. Muussaa seos sileäksi. Nauti.

Itse lisäsin joukkoon raejuustoa, toimii!

Luukku 24!

Pahoitteluni, blogini hiljeni jouluaskareiden alettua.

Nyt kuitenkin tahdon toivottaa teille lukijoille HYVÄÄ JOULUA! ❤️❤️

Luukku 19!

Kiitollisuus!
Asia, jota toivottavasti jokainen tuntee ja kokee lähes joka päivä.
Miä oon kiitollinen elämässäni monesta asiasta. Monen asian eteen on pitäny itse tehdä isosti töitä, silloin oppii myös eritavalla arvostamaan asioita.

Tänää haluan olla kiitollinen Kotka-Kymin seurakunnalle, heidän arvokkaasta työstä. Mietin yhdessä vaiheessa kirkosta eroamista, että mitä suotta sitä siihen enää kuulua ja maksaa veroa. Oon tullu toisiin aatoksiin ja aion pysytellä jäsenenä. Se on sen arvoista.
Kerhotoiminta on ollu meille arjessa pelastus. Kerhopäiviä aina odottaa, koska tietää että siellä lapsi pääsee purkamaan energiansa ja itse saan höpöttelyseuraa ystävistä (kyllä, tapaamme ihmisiä myös kerhojen ulkopuolella 😁).

Uusi arjen pelastus on ollut keskiviikkoisin toimiva MEIJÄN KEITTIÖ.
Pääset istumaan valmiiseen pöytään. Ruoka on tehty valmiiksi, tiskit tiskataan sun puolesta. Tämä kustantaa aikuiselta 3€ ja alle 15v lapset ilmaiseksi aikuisen seurassa. Tää on aivan huikea idea ja toteutus! Suosittelen todella lämpimästi käymään ja kokeilemaan, jos tämä vuodenvaihteessa vielä jatkuu.

Tänä iltana oli myös ensimmäistä kertaa järjestetty Yhes pöydäs-jouluillallinen. Yhden aikuisen lapsiperheille tarkoitettu. Mietin silloin, kun tästä tuli tieto, että viitsinkö miä osallistu tähän, kun kumminkin viikonloppuisin lapsi asuu isällään. Mulle sanottiin, että kyllä olen oikeutettu tähän, olenhan valtaosan ajasta lapsen kanssa kahdelleen. Ilmoittauduin ja osallistuin.

Tää illallinen oli siis aivan huikea idea taas! ❤
Ruokana jouluruokaa. Aikuisille suunnattu oma pieni jutustelutuokio, lapsille askartelua ja muuta puuhaa, joululauluja! Pieni lattialle tehty joulunäytelmä ja joululahjatki saatiin! En osaa edes pukea sanoiksi, miten paljon tommosta omistautumista työlleen arvostan. Idea ja toteutus, kohderyhmää kohtaan ihan mieletön. Ihmiset, jotka tuon takana työskentelee, tekee todella arvokasta työtä.

KIITOS! ❤

Pieni harmi jäi mieleeni kalvamaan, ja se oli se, että miten vähän osallistujia lopulta oli. Noin hieno asia ja tilaisuus järjestetty, ja tässä kaupungissa kuitenkin on todella paljon yh-vanhempia, kuitenkin meitä oli siellä aika vähän. Jokatapauksessa, toivotaan että jos tämmöinen tulee uudestaan, niin ihmiset löytää tiensä sinne.

Jokainen sai oman "PIENEN" herkkukassin.

(Ruskea piparipussi ei kuulunut siihen, se vahingossa eksyi kuvaan.)

Sain myös oman pienen joulumuistamisen. ♡

Tässä oli mukana tuo piparipussi myös mikä ylemmässä kuvassa.

Myös lapselleni oli pieni tarpeellinen yllätyslahja.

Hauska pieni ja lyhyt lattianäytelmä Jeesuksen syntymästä.

Tämä päivä jälleen opetti; Jos sinä olet hyvä, sinulle ollaan hyviä. ❤️

Luukku 18!

Ajattelin vielä, että tuun tänää kirjottelee jonku kivan virkkuutyöpostauksen, ajan kanssa. Mutta, tänää on ollu kyllä niin vetelä lojumispäivä vaan, koska vatsapöpö koettelee meitä edelleen.

Oon joutunu siirtelee ja vähän sumplailee tän viikon suunnitelmia ja karsimaan poiskin. Mutta suotta kuormittaa itseäni, etenkään asioiden takia mille minä en itse voi minkään. Tulee se joulu silti.

Lähestyvän joulun kunniaksi voisin julkaista kahtena viime vuonna virkkamani joulutähtien kuvat. Ohjeen olen saanut eräässä Facebookryhmässä, ohje on jostain kirjasta jonka nimeä en muista.
Vuoden 2016 joulutähdistä 2 lahjoitin kahteen paikalliseen vanhainkotiin ilostuttamaan vanhuksia. Oiva joulukukka, kun ei vaadi kastelua, kestää kauniina silti. Hajuton, mauton, myrkytön, eli myös eläintalouksiin ja lapsiperheisiin mainio.
Viime vuonna, 2017, virkkasin 6kpl joulumyyjäisiin. Menekki oli heikko. Onneksi sain ne netin kautta sitten maailmalle. Kieltämättä vähän harmitti, kun ajattelin että on "myyntivaltti", koska itse en ole aiemmin törmännyt virkattuihin joulutähtiin ja myyjäisissä etenkään. Tänä vuonna oli haaveissa myös nämä kukat, mutta viime vuotinen pettymys nosti päätään näiden kohdalla. Jos ensi vuonna sitten..... ;)

Vuoden 2016 kukka. Ensimmäinen laatuaan, kun tämmöisen tein.

Vuoden 2016 kukka. Ensimmäinen laatuaan, kun tämmösen tein.

Lehtien kanssa oli hieman ongelmallista, kun en ollu niitäkään ikinä

tehnyt, eikä aivot meinaa taipua ohjeille (kukka oli selkeästi poikkeus).

Sovelsin ja sai kelvata, vaikkei kovin luonnollisen näköinen olekaan.

Purkit on pestyja ja halkaistuja Pringlespurkkeja,

päällä skräppikartonkia ja kangasnauhaa.

Vuoden 2017 kukka. Työnjäljessä näkyy jo selkeä kehitys.

Purkkeina taasen kierrätettyjä tölkkejä, hernekeitto- ja hedelmätölkkejä (koska kierrätys kannattaa!).

Päällä skräppikartonkia. Pallukat on jotain styrokspalloja tai muita höyhenenkevyitä.

Sisällä purkeissa on pohjalla pestyjä ja kuivattuja kiviä painona, kivien päällä kukkakaupasta ostettua oasis-sientä, kuivasientä kuiville asetelmille tarkoitettua. Kukkien keskusta on liimattu muovihelmi. Kukkien varret vihreästä muovipäällysteisestä rautalanka-aidasta, päällevirkattuja. Lankana 7veljestä ja koukku 3,5mm. Työmäärä oli suurehko, etenkin siinä ajassa missä nämä on valmistuneet.

Ensi vuonna siis ehkä uusi yritys näiden kanssa, pietään tavoitteet korkealla. 😊

Luukku 17!

Oon tänää yllättäny itseni ihan vallan. Olen syöny reippaasti! Siis sillee kunnollisesti ja fiksusti. Muutama viikko menny taas ihan siitä mistä aita matalin ja repiny meille kaapista jotain ruokaa.

Tänää söin kunnollisen aamupalan, jukurttia mustikkakeitolla ja banaaniviipaleilla.

Lounaaksi jauhelihakeittoa ja rukiisen karjalanpiirakan.
Alkuillasta toisen ruuan! Mitä ehmettiä! Harvoin tulee kahta ruokaa syötyä päivässä, yleensä vaan se yks iso ja sit loppupäivä menee närkkiessä. Eilenki söin kahdesti, tänää ollu nälkäki ni siksiki ollu reipas ja syöny.

Iltaruuaksi tein kokeilevassa keittiössä "voimapullia", niitä ku syö ni tulee vahva. 😄

"Voimapullat" sisältää:

400g broilerin jauhelihaa

1 pieni porkkana raasteena

1pss pakastepinaattia

1 valkosipulinkynsi

1 pieni salottisipuli

1 kananmuna

suolaa

pippuria

paprikajauhetta

kuivattua basilikaa

Kaikki aineet vaan sekasin ja paistoin pannulla kannen alla voissa ja öljyssä. 

Sulanut pakastepinaatti ja porkkanaraaste kannattaa puristaa ennenku lisää taikinamassaan, muuten siitä tulee todella vetistä. Nää pullat meni jatkoon.

Taikinamassan ulkonäkö ei ehkä ollu mikää houkuttelevin.

Luukku 16!

Tuntu eilen illalla hassulta tajuta, että lauantai ja miä oon koskenu virkkuukoukkuun viimeksi keskiviikkona! Korjasin tilannetta virkkaamalla pari ihan pienen pientä juttua, ettei mee mun "loma" ihan hukalle. Oon siis nyt päättäny pitää pikkusen taukoa, kun joulu tulossa. Joulun jälkee sit taas loput tilaukset mitä on jo vihkossa odottamassa, onneksi ei ole montaa.

Koska... Minua on jo pidemmän aikaa taas himotellu tehä amigurumityyppejä. En oo niitä tehny ku ihan muutaman vaan. Tai oikeastaan yhden isomman ja loput olleet sitte lähinnä turva-/uniriepujen hahmoja. Ja noita nukketyyppejä aion tehdä heti ku aika antaa myöden. 

Ensimmäinen ja ainokainen virkattu "nukke", syntyi lapsen kaverille 1-vuotislahjaksi pari vuotta sitten. Tiesin, että ei päästä juhliin niin tekasin lahjan ja laitettiin Postiin. Vaikka samassa kaupungissa asutaan. Koska postia on kiva saada!

Tämä heppuli lähti lahjaksi. Syntyi ihan vaan tekemällä, ei ollut tarkkaa suunnitelmaa.

Tämmösenki kokeilin 2,5vuotta sitte omalle lapselle tehä.

Muotopuolihan se oli, mutta eka on aina eka ja ilman ohjetta.

Nallea ei enää ole.

Luukku 15!

Tänää oli askareena hakea viimiset joululahjat ja paketoida ne sekä jo muut hankitut. Miä aina niin innolla odotan paketointia, mut sitten ku sitä alkaa tekemään ni tuntuu et into lopahtaa. Vaikka onhan se kivaa puuhaa! Nyt alkais olla jotakuinkin kaikki, muutama paketti uupuu, mutta ne hoituu.
En malta odottaa, että pääsisi laittamaan paketit kuusen alle! Aion myös opettaa lapselle, että pukki ei tuo kaikkia paketteja, että kaverit voi myös ostaa toisilleen. Pyrkimyksenä, että usko vielä säilyy. Lahjatoivelistan paketit mitä saa, on pukilta, mutta muutama lahja on ihan äitiltä tai kummilta ym.



Hitsi vieköön, miä joku aika sitten ostin itselleni DYMO-kirjoittimen. Lasten mallin, koska se oli edullisempi ja välttää mun tarpeisiin. No, avasin pakkauksen ja kokeilin. Kirjamet ei painu kunnolla ja koneessa oleva leikkuri ei leikkaa tarraa poikki. Mietin et pitää käyä reklaamassa tai kysymässä että mikä vikana. Hylkäsin laatikkoon ja tänää kaivoin sen sieltä, kokeilin että mitä teen väärin. Taas näpyttelin ja painelin ja eei. Ei taaskaan. Avasin jo takaa tarrarullan luukun ja tutkistelin. Sitte aattelin et miäpä painan sit ihan voimalla, tähä asti kuitenki painanu sillee normaalisti ja kone naksahtaa kuten pitää. Painelin kunnolla painiketta pohjaan ja sehän toimi! Hiivatti, oon ollu vaan liian helläkätinen sitä kohtaan. 😃

Ensimmäinen kunnollinen tekstitarra dymosta.

Luukku 14!

Well, tämän piti olla käsityöblogi, mutta meni nyt vähän henkilökohtaiselle tasolle, kun kirjoitin aiheesta fobia. Mutta, helpottaa omaa elämistä, jos saa suollettua asioita sanoiksi.

Tämä päivä meni aivan kokonaan maatessa. Aamulla kello soi, jotta kerhoon lähdettäisi, muutenkin heikosti nukutun yön jäljiltä. Pelkäsin kokoajan millon sänky on täynnä oksennusta. Selvittiin ilman. Mutta kerho jäi lopulta väliin, huomasin oman oloni vähän huteraksi ja jouduinkin ravaamaan useampaan otteeseen istumassa vessassa. Liekkö oli vatsapöpö, vai johtuiko vaan pelosta. Siinä heikon olon keskellä sain kuitenkin syötyä banaanin ja hörpittyä vettä, vaikka se vähän jännittikin.
Sain onneksi kaupasta lähetyksen, banaania, mustikkakeittoa ja maitohappobakteeripastilleja, kiitos äiti! Lapseni ruokahalu oli onneksi normaali.

Iltapäivällä maha kuris ja pulputti edelleen, mutta nyt huomasin sen olevan mitä luultavimmin nälkää. Sitähän se. Pikkusen kerrassaa banaania ja mustikkakeittoa. Pyysin kaupasta, kun en jaksanu ite alkaa tekemään ja miksi en ole muistanu, että Valion mustikkakeitto on niin hyvää!

Nyt on niskat ja pää kipeenä kokopäivän makaamisesta, piti ihan lääkettäkin ottaa. Lämpö huidellu 37,7 mutta laskusuunnassa. Mun kroppa on ihan sekasin tosta makaamisesta, ku miä nykyää TODELLA harvoin makaan sohvalla. AINA on yleensä jokin virkkuutyö kädessä.

Huomenna olis joulupakettien paketoimista! JES! Tänää ois jo halunnu alkaa väsää, mut oli pakko levätä.

Luukku 13!

Ollu nyt vähä heikoilla kantimilla tämä blogin kirjoitus, kun ollut kiirettä sinne, tänne ja takasin.
Koitan loppua kohden vähän reipastua tämän kanssa taas, nyt on vaikuttanut myös se, että on tullu oikeesti vaan istuttua ja oltua illalla, rentoutunut, koska tilaukset ois vähä niiku hoidettu! 💜

Ihan mahtavaa, vietettiin siskoaikaa! Käytii siskojen ja lasten kanssa syömässä, vähän shoppailemassa ja kauppakeskuksen lapsiparkissa vähän riehumassa!

Käytii myös meidän vanhemmilla, kävin muka suunnittelemassa alkavaa joulusiivoa, mut enhän miä mitää ehtiny ku piti höpöttää ja moikata kyläilevää koiranpentua.

Viimisiä virkkuutöitä ennen joulua laitettu maailmalle! Ihanaa miten tämä stressi tuntuu pikkusen helpottavan ja olo kevenevän. Ei tarvitse miettiä, että kenelle oli mitäkin, monelta ja mikä päivä on nouto/toimitus. Vaikka teen virkkausta intohimolla, niin nyt alkaa olla aika siinä sietorajoilla, ku se ei oo enää mukavaa. Mutta itsehän minä ne määrät valitsen. Onneksi osaan myös rauhoittaa.

Illalla pääsinki maistamaan, miltä se pelko taas oikeesti tuntuu, kun fobia koitti ottaa vallan. Kärsin emetofobiasta (oksennusfobia jos jollekulle termi ei ole tuttu), ja kaverini ilmoitti, että edellispäivän synttärijuhlilla olleet varautukaa, heillä lapsi oksentaa rajusti. Muistinhan itse, että oma lapseni leikki pitkän tovin tämän sairastuneen lapsen kanssa leikkimökissä. Olen todella iloinen, että hän kuitenkin kertoi asiasta! Vaikka tieto lisää tuskaa.

Siinä parhaani mukaan koitin rauhoitella itseäni, ja järjestellä jotain toimintasuunnitelmaa, jos meille iskee tositoimet. Ämpäri takapihalta multahommista pesuun, kylppärissä lattialämmitys kovemmalle (kyllä, meillä muutetaan suihkun lattialle nukkumaan jos taudin vallassa ollaan), lattiapyyhkeet ja muut esteet raivattu sivuun, mietittynä valmiiksi mitä ja paljonko lattialle ladotaan, jotta voidaan siellä pehmeästi olla, suihkuttelin vessanovenkahvat ja lavuaarin ja pöntön desinfioivalla pesuaineella. Joku saattaisi naureskella, että meneekö vähän yli, mutta siinähän sitten naureskelevat.

Toimintasuunnitelma luo turvaa ja vähän rauhoittaa mieltä. On inhottava tunne olla omassa kotona peloissaan, ja sitä pelkoa karkuun ei vaan pääse! Tiesin yöstä tulevan vähäuninen.

Luukku 12!

Noni, nyt se tapahtui! Jäi yhdeltä päivältä blogikirjotus tekemättä ja järjestys meni nyt sekasin siltä osin. No, ei voi mitään.

Eilen oli viiminen päivä toimittaa joulukortit JOULUMERKEILLÄ lähteväksi. Ehdittiin! Kortit oli valmiina jo, aamulla piti rustata toivotustekstit ja osotteet etsiä kuoriin, selvisin!
Osan korteista toimitin jo viikonloppuna suoraan saajalle, osan laitoin Postissa koska kirjepostia on kiva saada, itse ainakin haluan kannattaa vanhaa kunnon korttipostia.

Muutamana viime vuotena on tullu vähä heikosti lähetettyä kortteja, kun en ole ehtinyt niitä juurikaan askarrella, ja pidän itsetehdyistä niin olen ennemmin ollut lähettämättä. Ja halpaakaan tuo lysti ei ole. Merkkien hinta nousee kokoajan, aika järjettömän korkea jo tänä vuonna 1,05€ KAPPALE joulumerkki. 5 vuotta sitte se oli vielä joku 0,6€.. Sillä kehtaski lähettää. Ikävää, koska monelle Postin palvelut on aika hintavia, näin ollen harvemmin ja harvemmin ihmiset lähettelee toisilleen kirjeitä (1lk kirje 1,50€, on aika tyyris!)

Tänä vuonna sain kuitenkin askarteltua kortit ja toivottavasti ne ilahduttaa saajia.

Nämä oli tämän vuoden varsinaiset kortit, massatuotannolla. Nämä lähti maailmalle. 

Muut oli kokeiluja, kun teki mieli askarrella, laitoin niistäki pari Postin matkaan.

Luukku 11!

Tämä päivä on menny aika pitkälti tilauksia tehdessä, ihan loppusuoralla.
Yksi tilaus peruuntuikin, olinhan saanu puolet jo valmiiksi. 👌
Sain tilauksen myyjäisissä, lupasin tuotteet viimeistään jouluviikolle ja hinta sovittiin. En ottanut tilaajan nimeä ylös (tiedän, tyhmä minä) vaan sanoin hänelle, että laittaa minulle minun sivuilla viestiä ja näin ollen vahvistaa tilauksen ja minulla hänen yhteystiedot valmiina, kun tuotteet valmiit. Viikko meni, kunnes tänää etsin hänen yhteystiedot ja varmistin, että hän ne tilasi. No, päädyttiin lopputulemaan, että hän ei tuotteita tarvitsekaan. Onneksi saan nuo maailmalle lojumasta ni ei sen puolesta harmita.

Toivoisin kuitenkin, että ihmiset oppisivat ilmoittamaan jos haluavatkin perua tilauksen, materiaalit ei kuitenkaan ole ilmaisia.

Mun alkava stressi nyt vähän väheni, kun tuo yks tilaus tippui pois, vaikka ei se enää olis kamalasti työllistäny.

Joulukuusikin laitettii tänää! 😍

Luukku 10!

Tahdon esitellä mun lempikorvikset teille. Nämä syntyi, kun löysin askartelukätköistäni korvakoruriipuksia ja olin jo piiiitkään haaveillu virkkaavani nostalgisia Lakupekka-pannulappuja.

Koitinki sitten vähän pienemässä mittakaavassa kokeilla, että kuinkas se sujuu ja sujuihan se!

Nää on ihanat ja uniikit, nostalgiset ja mun omat! ❤️

Nyt oon tokkiisa tehny pienen poikkeuksen ja tilausvihkossa ois jonossa kahdet parit näitä. Katotaa milloinka ehdin ne tekemään. Onneksi käsityö on aina uniikki ja kahta täysin samanlaista ei koskaan tule olemaan.

Luukku 9!

Tämä viikonloppu on menny kyllä niin vaan juhlimiseen ja olemiseen, ei ole ehtiny perehtyä tämän kirjottamiseen nyt yhtään tai aiheiden miettimiseen. Äsken oli aihe mielessä ja kunnes havahduin kelloon ja siihen, että päivitys pitäs tehdä, niin huomasin aiheeseen liittyvän kuvan puuttuvan koneelta, joten se jääköt huomiselle sitte.

Sain viikonlopun aikana, perjantaina tarkemminkin, tehtyä osan joulukorteista ja tänää jaoin ne jo osalle (kyllä, säästän postikuluissa :D ). Joulukuun päivät vaan vähenee, aika voitko hetkeksi pysähtyä!? Mulla olisi kamalasti tekemistä ja suunnitelmia ennen joulua, mutta en haluaisi ottaa stressiä.

Oon huomannu olevani kyllä varsinainen haaveilija, suunnittelija ja uneksija. Kokoaika kaikkea ajatukset täynnä. Kunpa ehtisi ja voisi aina toteuttaa kaiken.

Luukku 8!

Voihan väsymys!
Kyllä voi ihmislapsi olla poikki!
Tämä päivitys ei millään tapaa liity käsitöihin, mutta pakko vähän kirjottaa silti.

Aamupäivästä saakka ollu liikenteessä, kokoaika tapahtunu jotain. Kauppareissua ja synttärihulinaa.
Viimein, kun kotiin pääsin niin aloin täyttämään yhtä työhakemusta ja siihenhän vaadittiin ansioluettelo. Paniikkihan siinä meinasi iskeä, kun tajusin että enhän miä muista kaikkia tarvittavia lukuja ja päivämääriä ynnä muuta.

Muistin ja tiesin, että vanhalla läppärillä on yksi CV kirjoitettuna, siitä saisin hyvän pohjan mihinkä vaan lisään viimeisimmät työkokemukset. Pengon läppärin kaapista (onneksi en ole hävittäny tota, odotellu tyhjennystä että voi heivata kierrätykseen), käynnistän ja odottelen Windowsin päivitykset valmiiksi (ja tässä kohtaa oot varma että se ei tuu ikinä päivittämään loppuun ja oot taas lähtöpisteessä). Päivitykset valmistui, ei siinä. SALASANA! Salasana mun iänikuisen vanhalle koneelle. Kokeilen vaihtoehtoja vihjeen perusteella, ei ei ei mikään. Sitte muistelen, että millonka se kone onkaan hankittu ja kokeilen sitä viimistä mitä mieleen tulee ja JES! Sisällä ollaan!

CV löytyi ja sain siirrettyä uudelle koneelle. Spotifystä Ysärihitit soimaa ja näpyttelemään. Nyt on oikeesti NIIN kevyt olo, että se on viimein tehty. Mulla on päivitetty ansioluettelo! Oon vaan lykänny ja lykänny tuota puuhaa, noin 7 vuotta, hups. Nyt se olisi ollu edessä jokatapauksessa jossain vaiheessa ja tää ilta oli nyt ihan oiva tuohon puuhaan. Oon niin kaikkeni antanu koko tän päivän tiimellyksestä, että odotan vaan kun puhelin kohta soi ja käyn hoitamassa kuskin velvollisuudet ja pääsen kotiin NUKKUMAAN! 

Huomenna jatkuu taas synttärihulinat, siskontyttö, minun ihana pieni kultapallero täyttää VUODEN! ❤️
Yhden vuoden, voi miten aika juokseekaan.

Luukku 7!

Mulla ei ole tälle päivälle juuri muuta kuin, että ihanaa, kun siellä sataa taas lunta. ❤️

Kävin siskolla syömässä mahan täytee riisipuuroa, nyt köllähdän mahan vieree maate ja laitan silmät kiinni. Hyvää yötä.

Luukku 6!

Oi Suomi, katso, sinun päiväs koittaa

Yön uhka karkoitettu on jo pois

Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa

Kuin itse taivahan kansi sois

Yön vallat aamun valkeus jo voittaa

Sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa

Oi nouse, Suomi, nosta korkealle 

Pääs seppelöimä suurten muistojen

Oi nouse, Suomi, näytit maailmalle 

Sä että karkoitit orjuuden

Ja ettet taipunut sä sorron alle

On aamus alkanut, synnyinmaa

Finlandia-hymni, ehkä koskettavin kappale mitä on. Menee ihon alle totaalisesti ja herättää paljon tunteita. 💙  ( Tässä kaksi parhainta versiota tässä uudempi ja tämä minun all time favourite )

Kiitos sotiemme veteraanit ja lotat, kiitos kun taistelitte rintamalla itsenäisyytemme puolesta. Kaikki arvostus teille!

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ 101-vuotias Suomi!

Minulla on jo useampana vuonna ollu tapana valmistaa Itsenäisyyspäivän päivällinen/illallinen, ja niin tahdoin sen omien periaatteiden mukaan toteuttaa tänäänkin. Muina vuosina olen tehnyt aterian perheelle tai ystäville, tänä vuonna oltiin vain me lapsen kanssa kaksin, mutta se ei haitannut. Tästä päivästä on vuosien saatossa tullut vaan tärkeämpi ja tärkeämpi, joten halusin kunnioittaa omaakin traditiota. Tämä päivä pyhitettii kodille ja rauhalle (no, noniin, jos kotona asuu 3-vuotias, voiko olla kovin rauhallista? :D ).

Eilisiltana laitoin pataleipätaikinan tekeytymään ja aamupäivällä leivoin ja paistoin. Samoilla lämpösillä laitoin karjalanpaistin uuniin ja se saikin muhia nelisen tuntia. Samalla, kun ruoka tekeytyi, niin käytiin koristelemassa meidän takapihalle saatu kuusi. Sekä lyhensin silitysnauhan kanssa uudet jouluverhot keittiöön. Ripustin ne paikalleenkin jo!

Meidän Itsenäisyyspäivän menu:

- Mustatorvisienikeitto
- Karjalanpaisti ja perunamuussi
- Vihersalaatti
- Pataleipä
- Puolukoita ja valkosuklaa-smetanakastike

Nyt Linnan juhlat ja virkkuuhommia. Rakastakaa lähimmäisiänne. ❤️

Ps. Tällä blogilla 500 näyttökertaa! Uskomatonta! 

Luukku 5!

Tonttujoukko, sillon varpahillaan, varpahillaan varovasti hiipii alta sillan, alta sillan....🎝♫

Tänää ollaan oltu ihan tonttuina tuolla liikenteessä. Käytiin Haminassa Itäväylän Joulutapahtumassa ja vedettiin sitä varten tonttuhatut päähän, itsetekemäni tietenkin. Hattu oli ulkonakin aika lämmin, vaikka kuitenkin aika väljää neulosta. Tosin tänään ei ollut muutenkaan kovin kylmä päivä, +4 astetta näytti mittari Haminassa. 











Olen kyllä kieltämättä hieman yllättynyt, mutta TODELLA iloinen siitä ihanan palautteen määrästä mitä nuo tonttulakit on saanu aikaan! Tulee todella hyvä mieli. Lakit on kuulemma tosi kauniita ja persoonallisia, yksinkertaisia, siististi tehtyjä ja erilaisia.
Onnistumisen tunne on vahvasti läsnä. ❤️

Vaikka lakki näyttää paksulta ja raskaalta, sitä se ei ole. Materiaalinsa takia saattaa olla hieman hiostava, akryylilanka, mutta eihän tonttuhattuja olekaan tehty, että ne päässä rehkitään ja huhkitaan. 😊

Nämä hatut syntyivät niin sanotusti sattuman kautta. Löysin hyllystä lankaa ja aattelin, että kokeilenpa osaisinkohan miä jonkumoisen mokoman tehdä. Päässä oli visio ja sitä lähdin silmukka kerrallaan toteuttamaan. Lopputulos yllätti ja sen jälkeen noita on tehty useampi, eri kokoisina eli eri silmukka määrillä ja ne on syntyneet vaan soveltamalla.

Luukku 4!

Pikkujoulut!

Pikkujoulukausi on alkanut ja itsekin kävin tänään juhlimassa ensimmäiset omat. Ihmettelette varmaan päivää, tiistai, kyllä. Meillä oli Marttaseuran pikkujoulut! Kyllä, olen liittynyt Marttoihin, viimein, monen vuoden haaveilun jälkeen. Olin porukan nuorin, taidan olla koko meidän kerhon nuorin. Mutta ei se menoa haitannut. Nämä oli liki alkottomat bileet, muutama nautti lasillisen punaviiniä, mutta kotikaljalla ja vedellä mentiin, Itsekään en voinut mitään ottaa, koska minulla velvollisuuksia kotona odottamassa.

Käytiin Hotelli Santalahdessa syömässä, meille oli varattu jouluruoka ja KYLLÄ! SE OLI TODELLA HYVÄÄ! Vahva suositus. 
Livemusiikista saatiin myös nauttia ja Joulupukkikin kävi! Arvottiin paketit ja miä sain 3 levyä Fazerin makusuklaata, mitään niistä en ole mielestäni maistanut. Yhden lahjoitin lapsenvahdille.

Oli ihan mukava ilta ja vatsan sai täyteen. Hieman alakuloa aiheuttaa tuo tylsä keli tuolla! Lumeton pimeyskään ei tunnun niin masentavalta kuin tuo pimeä loska*****..

Tämä on nyt vähän tämmönen tylsähkö ja kuvaton postaus, olen niiiiin väsyny, että aivot ei tuota enää mitään fiksua ja järkevää. Pakko mennä nukkumaan.

Kurkatkaahan minun Facebook  PYGMINKOUKUSSA , siellä on nyt julkaistuna myyjäisistä ylijääneet tuotteet kuvien ja hintojen kanssa. Ottakaa yhteyttä, jos tuntuu että jotain tarvitset. 😊

Ps. Mulla oli pikkiksissä päässä mun oma tekemä tonttuhattuni, sai tosi paljon kehuja kaikilta. Tommonen kyllä lämmittää mieltä. ❤️

Pps. Parin viikon päästä toiset pikkikset, VÄHÄN vauhdikkaammat! En malttais odottaa.

Luukku 3!

MYYJÄISET!

Joulumyyjäiset. Onneksi en antanu viime vuoden myyjäispettymyksen ottaa valtaa, vaan päätin yrittää uudelleen. Tänä syksynä/talvena on vietetty _monta_ vähäunista yötä pakerrellen myyjäistuotteita. Pöytävarauksesta markkinapäivään, mulla oli 2,5kk aikaa valmistaa tuotteet. Pohdin, että mitähän tahdon sinne tehdä ja sitte aloin niitä visioita toteuttaa. Sain kaiken suunnittelemani valmiiksi ja useamman päivän etuajassa. Niin etuajassa, että vähä ylimäärästäki piti keksiä kun kädet ja mieli kaipas tekemistä. Nukkuaki ois toki voinu. IHMETTELEN, että MITEN hiivatissa miä oon onnistunu tossa kaikessa, yksin. Pyykkietikoiden etiketit jouduin ulkoistamaan, siihen ei enää omat rahkeet riittäny.

Käytän itsestäni nimitystä arki-yh, kun minun 3-vuotias lapseni asuu viikot minun luona ja viikonloppuisin on isänsä luona. Olen touhunnu, tehny ja menny lapseni kanssa tuon 2,5kk aikana todella paljon ja SILTI oon saanu myyjäistuotteet tehtyä. Olen vähän äimistynyt ja voin taputtaa itseäni olalle.

Marraskuun lopulla oli paikalliset JOULUMARKKINAT, joissa minulla oli myyntipaikka kaverini kanssa. 

Myyntipöytäni joulumarkkinoilta marraskuun lopulla. Pöydässä myös kaverini yrityksen jalkahoitotuotteita*.

Markkinoilta jäi reilusti tuotteita myymättä ja tiedossa oli pari mahdollista paikkaa, missä voisin käydä myyjäisissä vielä kokeilemassa, jos saisin loppuja tuotteita myytyä. Valitsin erään paikallisen koulun myyjäiset, ne oli tänäpäivänä. Myyjäiset kesti vain 1,5h, mutta oli sitäkin antoisammat, aivan ihanaa porukkaa kävi pöydän ympärillä kattelemassa ja ostelemassa! 💚

Tämän päiväinen myyntipöytäni. 

Nyt aion keskittyä tekemään tilatut tilaukset ja myymään loppuja tuotteita netin välityksellä. Jos tuntuu,että tahtoisit jotain noista tuotteista itsellesi, ota yhteyttä Facebookissa PYGMINKOUKUSSA tai minun henkilökohtaiseen Facebookkiin. Kaikkia kuvissa näkyviä tuotteita ei enää ole, laitan sivuilleni päivitetyt kuvat, heti kun menoiltani ehdin. Hyviä joulumuistamisia kavereille, sukulaisille, työkavereille ym. 😊

* Kaverini jalkahoitoyritys ARMAAT VARPAAT tmi , kurkatkaa ihmeessä! 

Luukku 2!

Joulusiivouksen aloitus, puuduttavaa, mutta pakko tehdä. Makuuhuone ollu oikea "murheenkryyni" tässä viime aikoina kun sinne kasaantuu aina kaikki "poissa silmistä, poissa mielestä"-tavarat. Huone tuntuu kuitenkin tosi levottomalta ku tavaraa ihan kamalasti.

Tänää päätin, että nyt! Nyt miä siivoan sen. Makuuhuoneen siivous on puuduttavaa ku pitää siirtää iso sänky ja sängynaluslaatikot aina sivuun, jos haluaa kunnolla päästä imuroimaan, Kävin eilen IKEAssa hakemassa uuden lipaston meidän kirjoille, ni nyt on vähän siistimmän tuntunen jo senki puolesta. Vanha peiliki sai lähteä uuden tieltä.
Laitoin aamulla ensitöikseni vanhat ylimääräset tavarat paikalliselle Roskalavalle tyrkylle ja pääsinki niistä heti eroon! Loistavaa.

Lumitöihinki pääsin, kun piti päästä varastolle, niin aattelin et helpompi kulkea tota kotiovi-varasto väliä kun on vähempi lunta. Itsekkäästi kolasin vain oman oven edustan ja reitin varastolle, naapurit hoitakoot oman tonttinsa.

Koko päivän vietin kammarin kimpussa, puuduttavaa! Mutta nyt se on siivottu! Pölyt hyllyiltä pyyhitty ja puhtaat lakanat sängyissä. Kyl kelpaa, ja likempänä joulua ei tarvi niin isoa siivoa tehdä.

Vanhat rojut.

Uusi vähä siistimpi "yöpöytä". Lipasto kirjoille.

Siivouksen keskellä sain ystävältäni viestin, että tulee pikaisesti poikkeamaan. Ovikello soi ja siellä hän oli. Kädessään mun etukäteisjoululahja. Kurkkasin pussukkaan ja miä ihan kiljasin ääneen! OUMAIKAAD! Siellä oli Antti Tuiskun ANTTI TAPANI-omaelämäkerta. Oon pitkään sitä himoinnu ja nyt se on minun! En malta odottaa, että mennää yöpuulle, puhtaat lakanat, ipanalle iltasatu ja toinenku on nukahtanu ni pääsee ite alottamaa oman iltasadun. Jos jaksan pysytellä hereillä.

Ps. Aivan huikeeta, blogilla on näyttö-/lukukertoja jo 240! Wau! ❤️

Luukku 1!

Heipähei vaan JOULUKUU! Viimein olet täällä ja nyt saa luvan kanssa höperöityä joulujutuista ja alkaa stressata kaikesta, vaikka siinä ei oo mitään järkeä ja koittaa olla ihan calm, mut silti sitä vaan stressaa. Onneksi se on valtaosin hyvää stressiä.
Lahjojenkin suhteen on oikeastaan enää se tilanne, että odotetaan veronpalautuksia saapuvaksi niin saa hankittua tarvittavat.

Ajattelin, että pitäisin täällä omaa joulukalenteria. Mulla on esimerkiksi niin paljon kuvia virkkuutöistä, ni niitä voisi joulukalenterin kanssa julkaista tänne. Toki on myös muutakin tulossa, ihan omia jouluvalmisteluja lähinnä. Miä niin pidän joulusta!

Ps. Me saatiin viimein luntaki! Kerralla ihan kunnolla. En malttaisi mennä nukkumaan, ku tahtoisin vaan kynttilänvalossa tuijotella ulos, seurata kuinka lumihiutaleet laskeutuu maahan. Ihanan rauhallista. ❤️