Soppakulhoja ja pannumyssyjä.

Pipo. Yksi ensimmäisiä minun "isompia haasteellisimpia" virkkuutöitä silloin, kun alottelin harrastusta. Semmonen missä piti seurata ohjetta. Tosin en ikinä oo osannu tehdä prikulleen ohjeen mukaan, aivot ei vaan taivu, ja mieluusti sitte virheiden ja erheiden kautta teen ja kokeilen omia sovelluksiani.

En ole vieläkään oppinu virkkaamaan pipoa ohjeesta, teen vaan. Siitä sit yleensä tuleeki sen näkönen. 😁
Vastikään haettiin lapsen kanssa langat ja hän itse valitsi värin. Mintunvihreää Novitan baby woolia, 100% merinovillaa, ja aattelin et korvaläpällinen pipo siitä tulee. No tulihan siitä. Alussa se vaan muistutti soppakulhoa niin kamalan kovin. Lopulta sain sen valmiiksi, näyttää se edelleenkin vähän soppakulholta. Tupsuilla, nurinpäin. Piposta tuli hiukkasen liian pieni, mutta sitä pystyy käyttää.

Soppakulho ja pannumyssy.

Toissapäivänä käytiin valkkaamassa uusi väri lankoihin, valitsi ihanan sinapinkeltaisen. Miä niin tykkään siitä väristä! ❤️ Tällä kertaa Novitan baby merinoa, myöskin 100% merinovillaa.
Taaskaan mitään ohjeita, mittaamalla vaan. Mittailin, monta kertaa. Lopulta kävi niin, että siitä tuli mulle uusi pipo sitte, lapsen päähän aivan liian iso. Ei siinä, To Do-listalla oli, että itselläniki olisi tarvis uudelle lämpöisemmälle pipolle, joten sen kohdan voi ruksia yli. Tämä pipo vaan näyttää ihan pannumyssyltä. Päässä ollessa ei onneksi niin paljon. Siitä tuli kuitenki ihan soma. Oma versioni Messy Bun-piposta, koska on rasittavaa änkeä nutturaa tai poninhäntää pipon alle, ja en todellakaan jaksa aina avata nutturaa ja letittää hiuksia niin, että olisi hyvä pipon alla. Tää toimii.

JOULUAPU!

Eilen on paikallisessa Prismassa alkanut taas Kotkan nuorkauppakamarin Joulupuu-keräys. 

Keräyksen ideana on hankkia lahjoja vähävaraisten perheiden lapsille, lapsille jotka muutoin tuskin lahjoja saavat. Puussa roikkuu lappuja joissa lukee lapsen ikä, sukupuoli ja mahdollinen lahjatoive, ja niistä voi jokainen halukas avunantaja valita mieluisen avunkohteen.

Lahjan tulee olla UUSI, joko ostettu tai itse tehty. Lisätietoja löytyy paikanpäältä, kun käyt hakemassa toivelapun puusta. 

( Joulupuun facebooksivut )

Lueskelin äsken toiveita ja päädyin itse valitsemaan lapun, missä ei lukenut toivetta lainkaan, eli voin itse soveltaa. Valitsin lapun; Poika 2-4v, koska tämä tuntui helpoimmalta.

Tiedän jo mitä pakettiin laitan. Olen ostanut omalle 3v pojalleni joulupakettiin kirjan, mutta me ei niin kovin sitä tarvita. Laitetaan se Joulupuuhun.

Tehkää hyvä teko, ja hakekaa tekin laput. Voitte vaikka isommalla porukalla osallistua yhteen toiveeseen. ❤️

Valotaulu.

Nyt on kovassa huudossa, tämän talven hittituotteena valotaulut. Canvaskankaan/maalauspohjan päälle pingotettu kangas (erittäin suosittuja on kaupunkimaisemat tai talviset tonttukylät) ja taakse viritettynä valot. Valot yleensä aseteltuna tiettyihin kohtiin, kaupunki-/talomaisemassa ikkunoiden kohdalle niin, että näyttää kuin talossa olisi tupa valaistuna.

Mietin aiemmin, että jos miä jättäisin tän villityksen väliin, mutta emmiä yksinkertaisesti vaan voinut! Marssin viikonloppuna kangaskauppaan, paikalliseen Eurokankaaseen. Sattumalta oli myös Black Weekend tarjouksessa kaikki kankaat -20% (ostin samalla verhokankaat, kukahan ne leikkais mulle suoraan). Valikoimassa ei tietenkään ollu just sitä mitä miä oisin halunnu kaikkein eniten. Talvinen tonttukylä, herttainen ku mikä!
Päädyin valitsemaan vähä erilaisen kankaan, mitä moni tuskin valitsisi tuohon tarkoitukseen (ps. Vallilan kaupunkikankaat on kovassa suosiossa tähän).

Ostin maalauspohjan, pingotin ostamani kankaanpalan kehykseen ja nidoin kiinni. Viritin valot taustalle, mutta tähän hommaan olisi tarvinnu olla lujaa teippiä, että olisi pysynyt kiinni taulukankaassa. Olihan se hetken kaunis. Tänään hain toiset valot ja päätin viritellä ne taulun reunuksille ennemmin. Tuli aika kiva.

Näitä ei loppuunsa viitsi kovin montaa askarrella, tulee aika hintavaksi. Tämä yksi toistaiseksi piristäkööt meidän kotia. 

Uuden blogin henkiinherättäminen.

Kaksi vuotta.

Kaksi vuotta miä tästä haaveilin ja ajattelin, että tahdon käsityöpainotteisen blogin.
Kaksi vuotta meni siihen, että sain säästettyä läppäriin, jonka avulla mahdollisuus toteuttaa tätäkin haavetta. Instagramin ja Facebookin käsityötilit vähän auttanut tähän odottamiseen.

Tässä miä nyt olen. Näpyttämässä uuteen blogiin. Mulla on tapana lähtä rönsyilemään ja kirjottaa pitkästi liirumlaarumia, nyt koitan pitää tän selkeenä ja ytimekkäänä.
Tämä tulee pääpainotteisesti sisältämään virkkuutöitä, koska virkkaus on mulle intohimo ja mielekkäin harrastukseni. Terapiaa. Myös muita näpertelyjä ja diy-askarteluja, leivonta- ja ruokaohjeita tulee julkaistua.
Myös palasia elämästä pienen pojan äitinä.

Blogi hakee vielä ulkoasuaan, on niin kamalan vaikea osata päättää.