Pikkuhilkka.

Jokin aika sitten selailin Instagramia ja huomasin siellä aivan mahtavan upean virkatun hupputyön! Päätin, että mun on saatava tehdä semmonen myös. 

No, sille nimenomaiselle hupulle en löytänyt ohjetta pikasella etsinnällä, pitäisi myös mieluusti olla ilmainen ohje. Pyörähdin Pinterestissä kurkkaamassa hieman ohjeita, mutta mun aivot ei jostain syystä halua taipua ohjeisiin, joten ohjeista tekeminen on yleensä pelkkää improvisointia silti. 😃

Näinollen päätin, että teen vaan ja tulee mitä tulee, eli ei lähellekään sitä mitä Instassa oli. Löysin hyllystä pari vajaata kerää saman sävyistä lankaa (Unni, 100% villaa) ja rupesin virkkaamaan. Mietin et kaipa siitä jotain tulee, toivottavasti. 

Virkkasin ensin suorakaiteen, jonka jälkeen sain mittausmalliksi mun 5-vuotiaan, laskeskelin ja mallailin kohdat joihi huppu voisi sijoittua. Ei mitään hajua, onnistuuko se sillä idealla. Virkkasin kuitenkin määrän X silmukoita suorakaiteen reunaan ja lähdin työstämään huppua. Halusin hupusta löysän, ettei ahista päällä ollessa. Tein ja mittasin, tein lisää ja mittailin (mittausapuna toimi edelleen lapseni 😄) ja lopulta, ilman yhtään purkamista sain hupun sopivaksi, virkkasin sauman yhteen ja lisäsin etumukseen napit. 

Siitä tuli vallan loistava! Ja oon todella ylpeä työstäni taas, ihan vain oma visio ja sain onnistumisen tunteita! Hilkassa ideana, pitää kovilla pakkasilla puvun/takin ja myssyn päällä, ei pelkästään hilkkaa. (Sain eräässä somenryhmässä jo "palautetta", että liian löysä, liian ilmava, tuskin kovin lämmin, laita vuori.. Niin, tämä on tarkotuksella tehty tämmöiseksi, ja olisin laittanut vuorin jos osaisin ja semmoisen sinne haluaisin.) Tätä voi pitää myös leudommilla keleillä ihan vaan omineen.